Ensimmäinen päivä meni siis enemmän tai vähemmän ihmetellessä. Toisena päivänä toiminta oli jo vähän enemmän tavoitehakuisempaa. Aamulla aikaisin ylös, joka oli aikaerosta johtuen helppoa, ja kylille ihmettelemään. Tietysti ensin piti tankata. Tätä varten Hotellin yhteydestä löytyi kätevästi vallan soiva ruokapaikka, Tick Tock Diner.
Ja kätevät olivat myös ruokapaikan aukioloajat. Paikka oli auki 24 tuntia vuorokaudessa eli kutakuinkin aina siis. Ja jenkkityyliin aamupala oli riittävän iso.
Jos oli aamupala iso, niin sitä oli myös itse New York. Oikeastaan näin tarkemmin muisteltuna, tais se toinenkin päivä mennä vähän vielä arpoessa ja kylän kokoa ihmetellessä.
Näiden silhuettien jälkeen tuntui Minneapolis melkoisen kuppaiselta kylältä. Ihmeteltiin myös poliisien määrää, joita oli kaikkialla ja liikkuivat näköjään kaikilla mahdollisilla välineillä. Osalla oli isompi kulkuneuvo...
Kun taas osalla sitten vähän pienempi...
Ja osalla sitten taas vähän vähemmän heppoja, mutta sitäkin käyheämpi menopeli.
Tavattiin myös muutamia aitoja paikallisia amerikkalaisia...
Porukkaa oli joka lähtöön ja jokaista väriä...
Välillä sitten taas ihmeteltiin, että missä mennään, mistä tultiin ja mihin pitäisi mennä. Reissussa mukana olleista, itseni mukaanlukien, kartanlutaito oli joko huono tai sitten vieläkin vähän huononpi...
Älkää ymmärtäkö väärin en syytä ketään enkä valita, sillä mitä enemmän ollaan hukassa, sitä enemmän reissulla näkee. Tällä tavalla mm. selvisi, että mitä siellä isossa poliisiautossa kuljetetaan.
Jees, siis grillivehkeitä! Olin aina luullut, että poliisit istuu donitsipaikoissa, mutta kuinka väärässä olinkaan... Käytiin myöhemmin vielä katsomassa Brooklynin siltaa. Matkalla tavattiin ensimmäisen selvä merkki, että suomalainen kulttuuri on rantautunut myös tänne.
Brooklyniin saavuttaessa tajuttiin, että tultiin hieaman liian aikaisin. Silta ja kaupungin silhuetti olisivat nimittäin paljon hienompia pimeällä. Piti sitten yrittää tappaa hieman aikaa.
Yhden lopultakin onnistuneen punnerruksen jälkeen oli saapunut pimeä ja silta oli kaupunkinäkymiseen todellakin hieno.
Alla Downtown Manhattan.
Tämän ravaamisen jälkeen oltiinkin aika sippi ja oli aika ladata akut seuraavaa päivää varten. Näihin kuviin ja näihin tunnelmiin.
Ensimmäinen päivä meni siis enemmän tai vähemmän ihmetellessä. Toisena päivänä toiminta oli jo vähän enemmän tavoitehakuisempaa. Aamulla aikaisin ylös, joka oli aikaerosta johtuen helppoa, ja kylille ihmettelemään. Tietysti ensin piti tankata. Tätä varten Hotellin yhteydestä löytyi kätevästi vallan soiva ruokapaikka, Tick Tock Diner.
Ja kätevät olivat myös ruokapaikan aukioloajat. Paikka oli auki 24 tuntia vuorokaudessa eli kutakuinkin aina siis. Ja jenkkityyliin aamupala oli riittävän iso.
Jos oli aamupala iso, niin sitä oli myös itse New York. Oikeastaan näin tarkemmin muisteltuna, tais se toinenkin päivä mennä vähän vielä arpoessa ja kylän kokoa ihmetellessä.
Näiden silhuettien jälkeen tuntui Minneapolis melkoisen kuppaiselta kylältä. Ihmeteltiin myös poliisien määrää, joita oli kaikkialla ja liikkuivat näköjään kaikilla mahdollisilla välineillä. Osalla oli isompi kulkuneuvo...
Kun taas osalla sitten vähän pienempi...
Ja osalla sitten taas vähän vähemmän heppoja, mutta sitäkin käyheämpi menopeli.
Tavattiin myös muutamia aitoja paikallisia amerikkalaisia...
Porukkaa oli joka lähtöön ja jokaista väriä...
Välillä sitten taas ihmeteltiin, että missä mennään, mistä tultiin ja mihin pitäisi mennä. Reissussa mukana olleista, itseni mukaanlukien, kartanlutaito oli joko huono tai sitten vieläkin vähän huononpi...
Älkää ymmärtäkö väärin en syytä ketään enkä valita, sillä mitä enemmän ollaan hukassa, sitä enemmän reissulla näkee. Tällä tavalla mm. selvisi, että mitä siellä isossa poliisiautossa kuljetetaan.
Jees, siis grillivehkeitä! Olin aina luullut, että poliisit istuu donitsipaikoissa, mutta kuinka väärässä olinkaan... Käytiin myöhemmin vielä katsomassa Brooklynin siltaa. Matkalla tavattiin ensimmäisen selvä merkki, että suomalainen kulttuuri on rantautunut myös tänne.
Brooklyniin saavuttaessa tajuttiin, että tultiin hieaman liian aikaisin. Silta ja kaupungin silhuetti olisivat nimittäin paljon hienompia pimeällä. Piti sitten yrittää tappaa hieman aikaa.
Yhden lopultakin onnistuneen punnerruksen jälkeen oli saapunut pimeä ja silta oli kaupunkinäkymiseen todellakin hieno.
Alla Downtown Manhattan.
Tämän ravaamisen jälkeen oltiinkin aika sippi ja oli aika ladata akut seuraavaa päivää varten. Näihin kuviin ja näihin tunnelmiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti