Hieman taas paivityksia kuulumisiin. Olen tassa kuukauden aikana testaillut eri kuntosaleja, joista ajattelin valikoida itselleni sopivimman. Tai jos rehellisia ollaan, niin olen kaynyt salilla tasan kaksi kertaa, kerran yliopiston salilla ja kerran lahimmalla YMCA:lla. Ja varmaan valikoin noista sen lahimman ja halvimman, ehka siis tuon legendaarisen YMCA:n.
Taytyy kylla todeta ihmeellista taa salitouhu taalla. YMCA:lle ei esim. paassyt suoraan treenaamaan, vaan piti kayda ankyttavan jannun sali-esittely, jossa Jenkkilaisittain painotettiin kaikenmoisia turva-asioita ja sita, etta mita ei saa tehda. Esim. lapsille oli oma hoitonurkkaus, jonne paasi turvatarkastuksen ja suljetun odotustilan kautta. Tai siis ei paassyt, kun aikuisia ei sinne tietysti paastetty. Vasta taman esittelyn jalkeen paasi treenaamaan, mutta ei tosin samana paivana, vaan jonain toisena. Great. No menin sitten toisena paivana, mutta treenaamisen sijasta energiaa kului enemman muiden touhujen kyttaamiseen. Jos Suomessa on salilla porukka vahan hukassa, niin taalla ne vasta urpoja onkin. Tosi edistyneet juoksenteli leuhkasti juoksumatolla takaperin, mutta aloittelijoilla riitti haastetta tavallistenkin laitteiden kanssa. Yksi mies treenasi varmuuden vuoksi laskettelu-tyyppiset suojalasit paassa...Loysin muuten kaupasta jotain Suomalaista herkkua, nimittain JUUSTALEPIA. Kylla, tama herkku on rantautunut jopa tanne.

Tosin tuo nimen ulkoasu ei herattanyt paljoa luottamusta, mutta nimien vaarinkirjoittaminen nayttaa olevan taalla ihan yleinen tapa. Esim. mun ensimmaisessa pankkikortissa luki Jaako Mursu ja kun pyysin sen korjaamaan sen, sain kortin, jossa luki Jaakko Mursa. Pienet heitot kuuluvat siis asiaan. Maistuiko tuo sitten kotimaiselle juustoleivalle? Ei. Lahinna vain suolalle.
Pettymyksista positiivisempiin kokemuksiin. Nimittain pakko hehkuttaa hieman saita. Paikallisten mielesta nyt on synkkaa ja kurjaa, mutta esim. eilen aamulla 7.30 oli tyomatkalla taman nakoista:
Saat ovat sykimmillaankin paljon aurinkoisempia kuin siella. Repikaa siis siita. Tosin edelleen hieman kaduttaa, etta valitsin Minneapoliksen Kalifornian sijasta. Meikalaisen duunipaikka nayttaa muuten tuolta:
Viihtyisa ja erityisen viihtyisa on tuo ymparisto. Toihin paasis suht katevasti myos junalla...
Mutta Hiawatha light-railwayn sijasta olen tyytynyt hitaaseen Kuopys-junaan...

Tuo sama laskettelulasityyppi treenasi myös Bostonin Gold's Gymillä! Tai sitten se oli sen serkku tai veli...
VastaaPoistaSiis ihan vähän vaan kateellinen keleistä, i-h-a-n vähän vaan! Tänä aamuna totesin, et on niin synkkää, etten pysty enää edes havaitsemaan tietä. Ihan sama vaikka kulkis silmät kiinni pari kuukautta akselia koti-kammio-kauppa. Ja kyl niillä on ollu yritystä tuon leipäjuuston kanssa, sillä päällepäin ei näytä ollenkaan pahalta!
VastaaPoistaVihdoin sain aikaiseksi liittyä seuraan ... leipäjuustoon tai uun-uustoon en ehkä koskisi. Luksusasuminen herättää lievää kateutta, ei meidän makkarissa vaan ole noin hienoja ajanvietelaitteita!
VastaaPoista... ja lopulta, kun löytyi hetki lapsilta rauhaa, sain muokattua nimenikin vähän fiksummaksi : ) amatöörin huomaa aina!
VastaaPoista